Time Flies

Siis ihan hullua ajatella, että enää on jäljellä 50 päivää tätä reissua jäljellä. Mihin tää aika katoaa? Eilen tuli tasan kolme kuukautta kun tänne tulin ja enää alle 2kk jäljellä. Koulua sitä vähemmän, sillä kurssit loppuu jo marraskuun 26. päivä. Sitten on enää jäljellä final kokeet. Nyt kun alan muistelemaan taakse päin.. se tuntuu ihan eiliseltä kun tänne lähettiin Janikan kanssa. Ei tiedetty yhtään mitään mitä odottaa, espanjankielikin oli ihan hukassa...

Iskä nappas meistä kuvan kentällä ennen lähtöä

Nyt on jo tossa paidassakin reikä ja aurinkolasit jossain Machu Picchun uumenissa +tukka lyhentynyt.

Ei kyllä todellakaan osannut ajatella Perua tai Limaa, että millainen se olisi. Mulla ei oikein ollut muodostunut mitään kuvaa Perusta. Jotenkin viimeseen asti elin niin täysillä Suomessa, että oli koko Peru ihan hamassa tulevaisuudessa. Kuitenkin tiesin, että siellä on talvi. No fiksuna tyttönä ajattelin Mimmalogiikalla, että jos se on lähellä päiväntasaajaa, niin ei siellä vaan voi olla kylmä! Voi kyllä, ekat viikot meni palellessa. Villasukkia kaivattiin. Sain ne vähän myöhässä, Severin mukana. Nyt kun tarkenee jo sandaaleilla (ainakin hullu suomalainen), paikallisilla on uggit jalassa.

Pakko myöntää, että mulle tuli Perun luonnon monipuolisuus niin yllätyksenä. En ollut esim tiennyt, että Lima on maailman kuivin pääkaupunki heti Kairon jälkeen. Täähän on siis aavikkoa, mistä mulla ei ollut mitään käsitystä kun tänne saavuin. Eli tämän rannikon (joka on melkein kokonaan aavikkoa) lisäksi täällä on vuoristoa ja viidakkoa. HUOM. Suurin osa (57%) Perusta on viidakkoa. Amazonihan starttaa täältä Perusta. Enkä oo edes vielä käynyt siellä. Alkaa tuleen kiire! Lisäksi, vaikka andeja on tullutkin jo nähtyä, niin ehdottomasti haluaisin käydä vielä Lago Titicacalla. Se on maailman korkeimmalla sijaitseva järvi Perun ja Bolivian rajalla. Eli ainakin on vielä 2 must-do kohdetta mun listalla.

Kulttuurishokkia en jostain syystä kokenut lainkaan, niinkun edellisessä postauksessa totesinkin. Pikeminkin olin shokissa Jussin kulttuurishokista. Tietysti nyt oon alkanut kiinnittämään erityistä huomiota kaikkeen mistä Jussi ja Niina oli kauhuissaan. Ehkä oon ollut täällä vaan jotenkin silmät ummessa, tai tottunut jo kaikkeen tähän roskaan. Kirjaimellisesti roskaan, mitä löytyy ihan kaikkialta. Kadulle vaan heitetään roskapussit ja sieltä sitten joku hakee, jos hakee. Jos on vähänkin levinnyt jonkun roskat, niin ei niitä ketään sieltä keräile. Sinne jää. Ja niin on jäänytkin. Niinkun Niinan ja Jussin eräs taksikuski ylpeänä totes, että Peru olisi maailman viidenneksi saastunein maa. En epäile yhtään. Mutta tosiaankaan perulaiset ei huonoja puolia itsestään tai ainakaan omasta maastaan löydä, kaikki on täydellistä ja vaikka ei olisi, se on silti ylpeyden aihe. Tai mitä tulee huuteluihin, tööttäilyihin, viheltelyihin tai lentosuukkojen lähettelyyn, mitä kaduilla tulvii. Alkaa mennä jo hermot. Jopa poliisi on vislannu mulle perään?! Seriously?? Mitä jos Suomessa poliisi vaan viheltelis mimmien perään?

Mitä liikenteeseen tulee, tööttiä käytetään joka välissä. Ihan joka välissä. Ihan vaikka muutenkin vaan. Vähän räpsytellään pitkiä valoja ja siellä hulinassa sitten mennään kaikkien autojen seassa. Samainen taksikuski kertoi, että Limassa on n. 2 miljoonaa autoa ajossa ja joka päivä tapahtuu 50 kolaria, joista 10% johtaa kuolemaan. Eli ainakin 5 henkilöä kuolee kolarissa (Limassa) päivittäin. Ite en oo ollut todistamassa yhtäkään kolaria, jota oon jopa ihmetellytkin, että miten en oo nähnyt vielä yhtäkään kolaria tällä menolla mitä nää täällä vetää. Kerran on bussista lähtenyt sivupeili toisen bussin toimesta. Hupsista, meinasin huijata! Juur toissa päivänä joku auto veti bussin kylkeen, kun oli kävelemässä yliopistolle bussipysäkiltä. Ei ollut aikaa jäädä kuuntelemaan sitä huutoa, mutta, ei siinä pahasti käynyt kun autoille.

Suojatie tai edes vihreä valo kävelijöille, ei tarkoita sitä, että tie on turvallista ylittää. Aina saattaa joku kaahata jostain päin. Välillä tuntuu, että näillä ei oo mitään liikennesääntöjä, kun näkee, että poliisiakin ohitetaan keltaisella viivalla. Mikä parasta, poliisi ei puutu siihen. En oo kertaakaan nähnyt poliisia pysättävän henkilöautoa liikennerikkomuksesta tai muutenkaan, vaikka täällä on tuhansia poliiseja, joka kadun varressa. Niillä ei näytä olevan mitään virkaa. Yhtä tyhjän kanssa, siellä ne viheltelee turisteille.

Nyt kun tuli puheeksi poliisien toimettomuus, voi tätä turhien ammattien määrää. Ihan tosi, ei tarvi edes autosta nousta tankkaamaan, kun siellä on henkilökuntaa, jotka tankkaa sun puolesta. Ruokakaupassa sun ruokaostokset pakataan kasseihin, busseissa ja combeissa on henkilö huutamassa ja sisäänheittämässä ihmisiä, hississä on joku aina painamassa nappia sun puolesta, parkkipaikkalla on parkkiin ohjaajia/maksun ottajia.. Vaikka on liikennevalot, silti tarvitaan liikenteenohjaaja, ainakin täällä. Mitä vielä, täältä näitä löytää joka käänteessä. Ihme kun ei tuu vessaakin vetämään sun puolesta. No Niinalle melkein tulikin bussiasemalla, no ainakin kävi putsaamassa pöntön reunukset ja lavuaarin ennen kun Niina astui vessaan. No kyllä 8 miljoonalle ihmiselle täytiikin jo käyttää mielukuvitusta, että saadaan kaikille työ. Mutta voi sitä hitautta... kaupassakin saattaa mennä tunti, joista 30min menee vaan kassalle jonottamiseen. Pelkästään kadulla kävelykin tuottaa tuskaa kun perulaiset tallustaa hitaammin kun etanat, koita sitten siinä puikkelehtia ohi, kun on väkee kun pipoo. Ihan sama missä asioit niin aina kestää. Yleensä siinä on vielä muutama henkilökunnan ihminen vaan seisomassa ja katselemassa. Eli tekemättä mitään, kun jonot vaan kasvavat. Hyvä esimerkki on lentokentällä check-in tiski.

Taksit onkin sitten tarina erikseen. Porukalla on tullut otettua kadulta taksi, meille ei oo koskaan mitään sattunut, ja on ollut asiallisia kuskeja. Sitten taas kun kuulee yliopistolla näitä toisenlaisia kohtaloita, se pistää miettimään, että ehkä kannattaa ottaa se turvallinen taksi kuitenkin aina. Tietysti se maksaa 10solia enemmän, joka tuntuu kauhealta summalta.. mutta kun sen kääntää euroihin, niin jopas jotakin se on sen 2,5e. En tiedä viittiikö täällä edes kertoa kaikkea, ettei Mari lähetä mua kotiin samantien. :D Mutta ei oo ollu mitään kauheen kivoja kohtaamisia taksi-setien kanssa yöaikaan muutamalla kaverilla.

Mitä rikollisuuteen tulee, Maciel kertoi mulle, että jokaikinen perulainen on ryöstetty AINAKIN kerran. Siinä sit alkaa mietityttään, että koska sattuu omalle kohdalle. Tää on yks syy, minkä takia mulla ei oo tarjota teille niin ihanaa kuvaskaalaa täältä, mm. köyhemmiltä alueilta tai kaduilta muutenkin. Mietin, että mun pitäisi niin kuvata kaikki nää roskat täällä kaduilla, mut tosiasia on se, etten uskalla aamulenkillä kantaa mun iphonea mukana.

Köyhyyttä on paljon, luokkaerot on huimat. Hetkessä oot Mirafloresissa, turistiytimessa, kun taas muutaman minuutin ajomatkan jälkeen oot niin köyhällä alueella, että pahaa tekee. Mitä sitten siihen tulee, että kun lähtee Liman ulkopuolelle ja näkee jos jonkin moista peltimajaa.. Täällä on ihan kaikkea, joka lähtöön.

Nyt kun tässä alan oikein teille kertomaan syvemmin Perusta, niin alkaa itteenikin ihmetyttämään, että miten en kokenut minkään näköistä kulttuurishokkia. Ehkä se alkaa tulla nyt vasta, kun alkaa oikein todenteolla miettimään asioita, ja että kuinka hyvin meillä taas asiat onkaan Suomessa. Jotenkaan näitä asioita ei tuu ajateltua täällä päivittäisessä arjessa, vaikka ne onkin tuolla takaraivossa. Tosiasia on se, että ihan sama missä oot niin jotain voi tapahtua. Olit sitten Kiikassa tai Limassa. Tapahtuu jos on tapahtuakseen.

Täällä sitä kyllä oppii laittamaan asiat ihan eri perspektiiviin. Oppii arvostamaan luontoa ja luonnonantimia siellä Suomessa, raikasta ilmaa, rauhallisuutta, hiljaisuutta, sitä että itseasiassa ihmisiin voi luottaa. Voi kuinka odotan jo, että saa kaikkia ihania suomalaisia marjoja ja sieniä tai istua takkatulen lämmössä. Kiikka rulettaa!

On täällä kuitenkin ollut hurjan hauskaa! Saanut tutustua ihaniin ihmisiin, oppia uutta, nähdä ja kokea. Tuun parin kuukauden päästä kotiin kokemusta rikkaampana, eikä varmasti kaduta ikinä että tänne lähdin. Varmasti jossain kohtaa tulee tänne ikävä, joten nyt on nautittava täysin siemauksin, niinkun olen tehnytkin!

Parhaimpia hetkiä matkan varrelta kuvina:

Huacachina oasis

Sand Boarding

Huacachina dyynit

Kajan kans kipeinä kotona, elokuvaa, karkkia ja pizzaa kotiinkuljetettuna

Jalkapallomatsi

Tää tyttö!

Fillarointia Andeilla

Pastorurin jäätikkö

Laguuni Huaraz

Bizarronight saksankavereiden kanssa

Paita ja peppu

Kajan synttärit!

Luna Huana, päiväreissu

Tulee ihan vesikielelle, kanaa ja tattirisottoa -Nanka Organic Food

Trujillon reissu

Löysin meritähden

House Party

Ensimmäisiä aurinkoisia päiviä Limassa

Täällä maistoin ensimmäisen kerran kaktuksen hedelmää

Ensikosketus paahdettuihin maisseihin, ihan parhaita! -Huaraz

Mistura2014 - Ruokamessut

ja kaljamaistelu

Mun muru saapui Limaan !!

Seikkailu Aguas Calientesiin

Sanoinkuvailematon

Karvanaama ja Aguas Calientes

<3

Veneretki Ballestas Islandille - suojauduttiin lintujen tykitykseltä

Parasta ruokaa mitä oon tähän mennessä täältä saanut!! Fallen Angel, Cusco

Ihanan chilli ilta murun kanssa

<3

Rakkaudesta hernekeittoon... :D

Ihanan rauhallinen beach - Puntasal

Mun aarteet

Sunset in Mancora

Jungle Party

Tytöt ja Mancora

aamupuuro alottaa päivän kun päivän - parasta!

Tän plikan knas on ihan mahtavaa jakaa arki, ei tuu tylsää!

Ihanat vieraat <3

Paras isoveli :D

Täällä on todellakin kaikkea ihanaa ruokaa. Hedelmistä lähtien. Sekä mitä superfoodiin tulee, esim maca ja lucuma on Perusta molemmat. Quinoa myös, eli on edullista ja suosittua. Kyllä mun kelpaa, haluisin tuoda kaikki Suomeen mun mukana! Ei taida laukkuun mahtua.. Saakohan cocateetä tai lehtiä tuoda Suomeen?! :D

Tällasta tällä kertaa. Ei täällä oo nyt kummempia tapahtunut sen jälkeen kun kaverukset lähti maanantaina. Yritän tasapainotella tän herkullisen ruuan ja urheilun kanssa, niin päivät koostuu lähinnä koulusta ja kuntosalista. Aurinko paistaa ja elämä hymyilee!

Pian jo nähdään! PUS.

Aurinkolasit part 3, jo odotan että mikä tulee olemaan näiden tarina.