perjantai 19. joulukuuta 2014

Kiitos Peru!

Nyt on tullut se hetki, että nukun (taitaa unet jäädä vähäseks) viimesen kerran meidän Liman kämpässä. Aamuyöstä starttaa kotimatka, ei oo montaa tuntia enää jäljellä. Viimesen kerran astun ulos tästä asunnosta, viimesen kerran katson auton ikkunasta näitä katuja ja maisemia. Ihan epätodellinen olo. Nytkö palaan sitten Suomeen? Ihanaa tulla kotiin ja nähdä teitä kaikkia rakkaita, mutta samalla haikeeta lähteä paikasta, josta on tehnyt kodin. Kaikilla meillä vaihtareilla on täällä on edessä paluu kotiin, ennemmin tai myöhemmin. Nyt on mun aika. Kaja vaihtoi myös lentoliput jouluksi kotiin, ollaan kaikki kolme lähdössä tästä kämpästä huomenna, minä, Kaja ja Janika.











Perua on tullut kierrettyä paljon. On tullut tutustuttua vuoristoon, aavikkoon, rannikkoon sekä viidakkoon. Kaikkialla ihmiset ovat erilaisia. Peru on suuri ja kulttuuririkas maa - oikea aarrearkku matkustajille. Täällä on vaikka mitä nähtävää ja tehtävää. Tietysti huonoja puolia maasta kuin maasta löytyy, ja Perun ärsyttävimmistä piirteistä kerroinkin aikaisemmassa blogipostauksessani. Jos Kajalta kysytään niin ärsyttävintä on varmasti ollut kasvisruuan puuttuminen ravintoloista sekä korianterin käyttö joka ruuassa. Kaja vihaa korianteria, ja se on yksi Perun gastronomian kulmakivistä. :D


Perulla on kuitenkin niin paljon kaikkea mahtavaa tarjottavaa, jolloin huonot ja ärsyttävät piirteet unohtuvat helposti. Oon ihan rakastunut Peruun ja haluan ehdottomasti matkustaa muita Etelä-Amerikan maita myös. Mulla oli alunperin lista, missä kaikkialla haluan matkustella täällä lattareissa, mutta se unohtui hyvinkin nopeasti, kun mulle selvisi Perun todellinen olemus. Täällä riittäisi vieläkin paljon nähtävää, uskokaa tai älkää! Otin missioksi matkustella Perua niin paljon kuin mahdollista. Halusin ottaa kaiken irti ja tutustua kulttuuriin mahdollisimman monipuolisesti. Espanjakin on siinä sivussa ihan vahingossa kehittynyt ihan puhekelpoiseksi.












Yliopistosta mulla on omat henkilökohtaiset mielipiteet, sattumalta kaikilla muillakin vaihtareilla on sam mielipide. Kaikki rakastaa Perua, mutta kaikki ei aina ihan toimi. Ystävät on kyllä ihan parhainta mitä tältä reissulta tulee jäämään käteen. Meillä oli tiivis tyttöporukka ja asustetaan kaikki kuitenkin suht lähellä siellä Euroopassa - Suomi, Ruotsi, Tanska ja Saksa <3. Kamalinta oli halata viimesen kerran tyttöjä täällä Amerikan mantereella ja sanoo heipat. En haluu ees vielä miettiä sitä, että kohta Kajan kanssa sanotaan hei sun heiluvilles. Ollaan oltu Kajan kanssa kyllä ihan ku paita ja peppu.














Synttäreitäkin tuli juhlistettua rennossa meiningissä, hyvällä dinnerillä

Vaihtolukukauteen on mahtunut paljon iloa, uskomattomia hetkiä, uusia ystäviä, ikimuistoisia kokemuksia, turhautumista, oppinut tuntemaan itseään paremmin, surua, itsensä ylittämistä, kaikkea maan ja taivaan väliltä. Nyt on aika pistää pillit pussiin ja lähteä uusia seikkailuita.


Puno ja Titicaca-järvi

Koska kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa:

Aamiaismaisemat.. :D

(Henkistä)valmistautumista yönyliselle Titicaca -retkelle

Meidän opas ja paatti

Kaja nukkuu

Eipäs nukukaan

Uros Islands - kelluvat saaret/kylät

Mamitat meitä vastassa

Kylänpää kertoo ja opas kääntää, että miten saari rakennetaan


Pienoismalli Uros Islandista

Tottakai kaupallinen puoli on kans kunnossa

Shoppailua

Pikkutyttö ihastui Kajaan

Hypättiin Totora-veneeseen

KYLMÄ!

Kaukana kelluu yksi Uros Islandeista

Isä ja tytär totora-veneessä


Seuraava kohde Amantani saari

Yövyttiin isäntäperheessä,
kuvassa tanskalainen tyttö, joka yöpyi samassa perheessä

Moi

Meitä oli vaan me kolme

Taloa


Mamitan soppaa

Lounaalla

Kävelyretki kohti Amantanin korkeinta paikkaa starttailee Plaza de Armakselta

Sinne lähdettiin.

Paikallista asutusta. :D

Mamitat pyörittää lankaa

Maisemat alkaa oleen kohdillaan

Auringonlasku on vähän piilossa

KYLMÄ!

4 100m meren pinnasta

Oli pakko ostaa paita matkan varrelta

Myyjää jonoks asti

Paluumatkalla: sininen hetki, josta tulee aina Eppu-serkku mieleen. :)

Illalla meidät puettiin paikallisiin asuihin ja mentiin tanssimaan!

Aamulla kohti satamaa ja uusia seikkailuita

Mimma ja tytöt

Meijän mamita

Hei hei Amantani!


Taquile saari

3 800m merenpinnasta

Plaza de Armas



Esiteltiin kutomistyylejä

Luonnon shamppoota, jonka toimivuus myös todistettiin.

Lounas loistavissa maisemissa

Kalaa Titicacajärvestä

Muña-tee

Quinoa-viljelmää, ja kohti paattia ja Punoa!

Punossa oli meijän tytöt!

Suomi ja Ruotsi

Puno yöllä

Hostellilla Suomen lippu.... mutta väärinpäin :D

Joulukuusi on kuin Pisan kalteva torni konsanaan

Kajaaaaa

Viimenen dinneri tyttöjen kans, ne jatkaa Boliviaan <3

Heippa Puno ja Titicaca

Bussissa tuli setä pitämään myyntipuhetta

Sancha inchistä, saatiin myös maistiaisia...

...vaikka ne olikin meille jo ennestään tuttuja!

Stoppi Arequipassa ja lounas Plaza de Armaksella

Kaunis keskusta, ei voi muuta sanoa

Kelpas lounastaa niissä maisemissa

Kanaa sienikastikkeella

Panorama

Kaja vaihtui mummeliin... Mun matkaseura Limaan Arequipasta.
Lepposat 18h, mamita luki mulle raamattua.
Yhteenvetona, mahtava reissu kokonaisuudessaan, taas monta kokemusta rikkaampana ja viisaampana on hyvä jatkaa eteenpäin. Bussissa tuli 10päivän aikana tosiaan istuttua se vähän alta 100h. Ai että!