Tautia pukkaa

mun reaktio

Nyt se sit taas iski! Ei oo kivaa, ihan veltto ja voimaton olo. Ei tän ihan näin pitänyt mennä.

Miksi minä? Miksi nyt? Miksei sitten vaikkapa kun oon taas Suomessa?

Aamulla herätessäni olin suorastaan järkyttynyt, että oonko oikeesti muka tulossa kipeeksi. En halunnut ensin millään uskoa, syytin eilistä sushia, että siinä oli nyt varmasti jotain vikaa. Ei se oikein sittenkään selittänyt mulle tätä pää- ja lihassärkyä. Kyllä siinä pari kuukautta menikin terveenä. Nyt on kuitenkin vähän huono tilanne, koska

1. Mulla oli just hyvä flow päällä urheilun kanssa
2. Mun Floridan kaverit tulee tänne.. HUOMENNA!

Tai kaks niistä, joita en itse asiassa olekkaan nähnyt sen jälkeen kun Orlandosta lähdin toukokuussa 2013. Ihan mahtavaa saada tytöt tänne!

Muistin virkistämiseksi - tässä mun Florida-tytöt! Barbora puuttuu.

Ja lähikuvaa:D Tässä Silke Saksasta, joka tulee tänne!

Ja Beatriz Meksikosta tulee myös!

Mutta, yksi mutta, ja se on juurikin tämä kuume. Huh, pelastakaa Mimma!

Ei auta muu kun pistää pää tyynyyn ja maata sängyssä. Voin kertoa, että jo kyllästyttää! Menin hyvä tanssitunti ja tunnit yliopistolla sivu suun. Noh, söin sitten hernekeittoa. Oli muuten hyvää. Aikani kun makoilin ja kieriskelin sängyssä päätin pistää energiani blogin kirjoittamiseen. Täsä mä ny olen. Ja kirjoitan teille.

Mitä kuuluu? Kiitos ihan hyvää, paitsi kuumetta pitelee. Voisi tietysti mennä huonomminkin. Eli sanotaan ny että ihan hyvää. (Alatte pitämään mua jo ihan sekopäänä kun täällä puhun yksinäni, tai siis ne ketä ei vielä pidä..) Koulussa alkaa vikat prokkikset vetämään ja final kokeet lähenee uhkaavasti. Lähtökin (lue: paluu koti-Suomeen) kolkuttelee jo! Kiirehän tässä tulee. Tuntuu, että elelen jo toinen jalka Suomessa, kun kaikki joulusuunitelmat on nykyään top-puheenaihe. Sitä ennen täällä on kuitenkin vaikka mitä tehtävää ja matkustelemaankin pitäisi ehtiä.

Suunitelmia on kuitenkin kovin vaikea tehdä, koska rakas yliopistomme on melko hankala toisinaan.

Esimerkki 1.
Lokakuun alussa meillä oli midtem kokeet. Päivämäärät oli annettu jo lukukauden alussa (Y). Kuitenkin joillakuilla huono-onnisilla, kuten minulla oli kaksi koetta merkitty samalle päivälle ja samalle kellonajalle. No yritähän siinä sitten selvittää, että mihin kokeeseen tulee mennä varsinaisena koepäivänä ja minkä suorittaa niin sanottuna uusintakokeena. Kolme päivää ennen varsinaista koepäivää sain kuulla, että minun täytyy osallistua espanjan kokeeseen ja että toisen (päällekkäisen) kokeen koepäivä ilmoitettaisiin lähempänä, mutta se ei ainakaan olisi seuraavaan viikkoon. No Mimmahan otti ja lähti. Jos viikkoon ei oo koulua, niin Mancoraanhan mun tie vei. Niinkun tiedättekin jo. Sieltä sitten laitoin sähköpostia hikiotsalla koululle, että joko vois ilmotella pikkuhiljaa tulevaa koepäivää, että olis perheenjäsen tulossa (Jussi) kylään ja tarvis tehä suunitelmia. No sieltä tuli vaan päivämäärät 15-21.10, että maanantaina 13.10 sitten ilmoittavat tarkan koepäivän. SIIS MITÄ?! Maanantaina?! Kaksi päivää ennen kun kokeet alkavat ilmoittavat siis? No olin jo ihan kypsänä. Miten se on edes mahdollista? No mutta, arvatkaas, ilmottivatko he maanantaina? No ei tietenkään. Hora peruana taas: "lounaan jälkeen" kuulemma ilmoittelevat. Taisi lounastauko venyä. Sain kuulla keskiviikkona 15.10, vaikka kävin siellä maanantaina ja tiistaina urputtamassa. Keskiviikkona siis kuulin ja perjantaina 17.10 oli koe. Mahtavaa. Emme tehneet siis yhteisiä reissusuunitelmia, en siis lähtenyt reissuun Jussin ja Niinan kanssa.

Sama malli on tulossa final kokeen kanssa joulukuussa. Olishan se ihan kiva suunitella vikat päivät täällä Perussa, että jos vaikka vähän vielä matkustelis? PYH, mitä vielä. Yliarvostettua. Ei voi muuta sanoa, kun että aika toimintaa. Aika monet vaihtarit on kypsänä mein yliopiston toimintamalliin. Eikä tää siis ole ainoa asia miksi.. oi voi, tässähän menisi koko ilta. :D Mutta niin mahdotonta on suunitella yhtään mitään. Kyllä vaan Suomessa tiedetään, että miten asiat hoidetaan!

Hieman ottaa kaaliin. Kiitos kun sain avautua.

Nyt iloisempiin asioihin, tosiaan mun tytöt on tulossa huomenna ja mun pitää kokea ihmeparantuminen! Eiks se ollu, että saunalla, tervalla ja viinalla pitäis lähtee tauti kun tauti? Kokeilin hernekeittoa. Kerron sitten auttoiko. Vatsa ainakin alkoi jylläämään.

Kuluneella viikolla ei tapahtunut mitään sen kummempia, oltiin Liman kamaralla. Viikonloppuna oli tietysti halloween ja yhden typyn yllätyssynttärit! Oltiin Kajan kanssa mukana järjestämässä niitä. Rooftop party! Pienimuotoiset sellaiset. Maailmasta löytyy sitten ihania miehiä, jotka kokkas meille aivan mahtavia makirullia! Oli ehkä parasta sushia mitä olin koskaan syönyt, noh, toinen niistä tekee sitä työkseen. Se ehkä selittää. :) Oli hauskaa ja naurua riitti. Jatkoille lähdettiin kauhutaloon, mistä löyty loputkin vaihtarit.

synttärisankari ja kakku

Pahoittelen kuvien laatua, mutta pimeetähän sinne tuli!

Hullua halloween tunnelmaa

Voin kertoo, että kun ei ollut hetkeen taas ottanut alkomahoolia, niin kyllä oli taas oloja lauantaina, ja sunnuntainakin vielä. Ai että. Milka on aina iloinen saadessaan "täti krapulassa" -kuvia. Pelottaa, että minkälainen kollaasi sieltä vielä joskus tulee julkisuuteen. :D

Eilen käytiin tyttöjen kanssa sushilla (jonka takia olen nyt kuumeessa. :D ..mukamas). Meillä oli late night dinner, sen jälkeen kun kaikki oli päässyt koulusta, eli 9PM ...ish. Oli kyl hyvää, piti ottaa kuvaakin teille, mutta arvatkaa menikö se nassuun sen silientien. :D Oli nälkä. Hih.

Olipa aika liirumlaarum. Pää varmaan vähän pehmennyt kuumeesta. Hehe, kyl tää tästä!

Terkkuja kaikille kavereille!

xxx