Ja taas mennään!

Tällä kertaa saatte tosiaankin lukea mun seikkailuista Etelä-Ameriikoissa. Niinkun kerroinkin mun auppariblogissa, että jatkoa seuraa! Oon nyt saapunut Peruun, jossa vietän tän syyslukukauden opiskellen.

Mennään kuitenkin hieman ajassa taaksepäin, vaikka oonkin 8h muutenkin menneisyydessä. Ylläripylläri, mut tuntien, kun oon niin ennakoiva ihminen ja otan tilanteen kuin tilanteen huomioon stressaten viimeseen asti, nooot. Lähtöaamuna tosiaan vasta pakkasin laukut ja hiuksetkin piti siinä samassa värjätä. Lentokentällä vielä vaihdoin liittymätyyppiä ja katkasin sähköt Helsingin kämpästä. Nää on näitä. Laukkukin paino ihan liikaa, mut onneks katottiin sormien välistä.

Meitä lähti tosiaan kaks suomalaista mimmiä tänne ja onneks niin, meni reissaaminenkin jouhevammin. 31 tuntia siihen meni, että pääsin Kiikasta Limaan mein kämpille. Liman kentällä meitä kyllä koeteltiin, tai no, mua. Mun passi ei ollu kiva niiden maahantulovirkailijoiden masiinoitten mielestä.. ja sit kun parin tietokoneen- ja virkailijavaihdoksen jälkeen kaikki oli OK, niin ei ollutkaan. Mulle oli myönnetty vaan 90 päivän visiitti Perussa 183 päivän sijasta?! Noh takas tiskille ja sama rumba! No yksi niistä samaisista virkailijasedistä oli kiva ja laitto mulle lisää päiviä. Luulin jo et ollaan voiton puolella, kunnes mun matkalaukkua ei löydy - mistään. Ei kai, kun se on Miamissa. No sentään tullista päästiin läpi, se tästä olis vielä puuttunut.

Loppu hyvin, kaikki hyvin - meitä oltiin vastassa kentällä ja nyt ollaan kotona. Laukku tulee, kun tulee.

Perussa on tosiaan nyt talvi. Sainkin katseita kun tulin varvastossuissa ja aurinkolasit otsalla.. Ei täällä ihan kauheen kylmä kuitenkaan oo. Kalsea ilma ennemmin. Mein kämppä on kyl aika kylmä ja kolkko, mut kai tähän elämää vielä saadaan! Huomenna pitäis saapua saksalainen tyttö mein lukaaliin.

PS. Villasukat olis ollu tarpeen. Kesää odotellessa!

Näihin kuviin ja tunnelmiin.